Preston 2000

Vuoden 2000 Prestonin täytevaalit muistetaan vähemmän sen perusteella, kuka voitti, kuin sen, kuinka voitto saavutettiin. Työväenpuolueen Mark Hendrick piti paikan hallussaan, mutta seuraavana aamuna lehtiä hallitseva tarina oli äänestysprosentin romahtaminen ja kannatuksen heilahdus hallitsevaa puoluetta vastaan tuskin kolme vuotta sen ensimmäisen toimikauden alkamisesta. Ison-Britannian politiikan ja journalismin opiskelijoille se on edelleen kompakti tapaustutkimus siitä, miten täytevaalitulosta luetaan – ja miten ei.

Keskeiset huomiot

• Työväenpuolue piti Prestonin hallussaan 9 765 äänellä (45,7 %), mutta sen osuus putosi jyrkästi vuoden 1997 yleisvaaleista, mikä tarkoitti noin yhdeksän prosentin heilahdusta (swing) poispäin puolueesta.
• Äänestysprosentti laski yli 65 prosentista vuonna 1997 vajaaseen 30 prosenttiin – tämä oli illan silmiinpistävin luku.
• Konservatiivien ja liberaalidemokraattien ehdokkaat leimasivat tuloksen Työväenpuolueen “onttoksi voitoksi”, kun taas konservatiivipuolueen puhemies katsoi alhaisen äänestysprosentin johtuvan yleisön “pettymyksestä”.
• Pienpuolueet – Legalise Cannabis Alliance, UKIP, Vihreät, Prolife Alliance, BNP ja BBCA – saivat yhteensä merkittävän osuuden huomattavasti pienentyneestä äänestäjäkunnasta.
• Täytevaalit ovat huonoja yleisvaalien ennustajia, mutta ne ovat erinomaisia mittareita puolivälin mielialalle, puolueorganisaatiolle ja paikallisen kampanjoinnin kunnolle.

Mitä ääntenlaskennassa tapahtui

Tulos julistettiin yön aikana, ja luvut kertoivat oman tarinansa. Työväenpuolueen ehdokas ja alueen entinen Euroopan parlamentin jäsen Mark Hendrick sai 9 765 ääntä – 45,7 prosenttia annetuista äänistä. Hänen lähin kilpailijansa, konservatiivi Graham O’Hare, sai 5 339 ääntä (24,9 prosenttia), kun taas liberaalidemokraatti Bill Chadwick sijoittui kolmanneksi 3 454 äänellä (16,7 prosenttia).

Otsikoissa oli kuitenkin kyse heilahduksesta (swing). Työväenpuolueen osuus oli ollut yli 60 prosenttia vuonna 1997; pudotus 45,7 prosenttiin tarkoitti noin yhdeksän prosentin heilahdusta poispäin hallituspuolueesta. Tämä on merkittävä liike yhden parlamentaarisen kauden aikana, ja se määritti jokaisen hävinneiden ehdokkaiden myöhemmän kommentin.

Äänestysprosentti oli toinen hallitseva luku. Se laski vuoden 1997 yleisvaalien yli 65 prosentista vajaaseen 30 prosenttiin. Toisin sanoen vähemmän kuin joka kolmas rekisteröity äänestäjä vaivautui äänestämään – kyseessä oli yli puolet romahdus.

Koko tulos

Ehdokas	Puolue	Äänet	Prosenttiosuus
Hendrick, Mark	Labour	9 765	45,7
O’Hare, Graham	Conservative	5 339	24,9
Chadwick, Bill	Liberal Democrat	3 454	16,7
Cartwright, Terry	LSA	1 210	5,6
Beaman, Greg	UKIP	458	2,1
Merrick, Richard	Green	441	2,0
Garrett, Peter	PA	416	1,9
Jackson, Chris	BNP	229	1,0
Franklin-Braid, David	BBCA	51	0,2

Pienpuolueiden ehdokkaiden kirjo on itsessään opettavaista. Legalise Cannabis Alliancen 1 210 ääntä (5,6 prosenttia) oli merkittävä tulos yhden asian puolueelle, ja UKIP:n, Vihreiden, Prolife Alliancen, BNP:n ja BBCA:n läsnäolo heijastaa marginaalisten ja protestiehdokkuuksien laajutta, joita täytevaalit perinteisesti houkuttelevat. Kun suuret puolueet ovat epäsuosittuja ja äänestysprosentti on alhainen, pienet puolueet voivat ylittää painoarvonsa yksinkertaisesti siksi, että heidän sitoutuneet kannattajansa äänestävät silti.

Täytevaalien lukeminen toimittajan tavoin

Täytevaalit ovat oma poliittisen tarinan genrensä, ja niiden hyvä raportointi edellyttää ymmärrystä siitä, mitä luvut voivat ja eivät voi kertoa. Tässä on käytännön kehys.

Aiheeseen liittyvä: NCTJ Diploma in Journalism — Ison-Britannian uutishuoneen kultatason pätevyys – todellinen sitoutuminen, ei nopea voitto..

• Vertaa aina samanlaista samanlaiseen. Täytevaalitulosta tulee verrata edellisiin yleisvaaleihin samassa vaalipiirissä, ei kansallisiin mielipidemittauksiin. Vuoden 1997 lähtötaso on se, mikä antaa Prestonin heilahdukselle sen merkityksen.
• Käsittele äänestysprosenttia omana tarinanaan. Pudotus yli 65 prosentista alle 30 prosenttiin muuttaa jokaisen muun luvun luonnetta. 45,7 prosentin osuus kutistuneesta äänestäjäkunnasta ei ole sama mandaatti kuin 45,7 prosenttia täydestä.
• Erota heilahdus (swing) ääniosuudesta. Heilahdus on laskennallinen mittari kahden puolueen välisestä liikkeestä; ääniosuus on raaka osuus. Näiden kahden sekoittaminen on yksi yleisimmistä virheistä opiskelijateksteissä.
• Varo “onttoa voittoa” -kehystystä. Se on lainaus häviäjiltä, ei neutraali kuvaus. Merkitse se lainaukseksi, kuten alkuperäisessä raportissa, sen sijaan että omaksuisit sen tosiasiana.
• Katso pienpuolueiden saraketta. Se paljastaa usein enemmän protestimielialasta kuin kaksi ylintä riviä.

Mitä ehdokkaat sanoivat – ja miksi sillä on merkitystä

Äänenlaskennan aikana käytetty retoriikka on osa historiallista tietoa, ja sen tarkka lukeminen kannattaa.

Hendrick sanoi tuloksen julistamisen jälkeen olevansa “kunnioittunut” tullessaan valituksi kaupungin kansanedustajaksi: “Olen ylpeä voidessani toimia Prestonin kansanedustajana – se on hieno kaupunki, jolla on suuri tulevaisuus, ja teen parhaani edustaakseni Prestonia ensisijaisesti.” Hän viittasi kaupungin kasvavaan vaurauteen ja sanoi olevansa nyt asemassa, jossa voi edistää työtä, jonka hän aloitti entisenä MEP:nä. Lainaten edesmennyttä Työväenpuolueen johtajaa John Smithiä hän sanoi: “Kaikki mitä pyydän, on mahdollisuus palvella”, lisäten: “Tämä hallitus on palvellut” – mihin huutelijat vastasivat: “Palvellut rikkaita!”

Äänenlaskennan aikana äänekäs vähemmistö syytti Hendrickiä siitä, että hän oli “New Labourin nukke” – ilmaisu, joka tiivistää aikakauden puolueen sisäiset jännitteet.

Katsomisen arvoinen: Skillshare Membership — Rajoittamaton määrä lyhyitä luovia kursseja – loistava tapa rakentaa, heikentää kovia uutisia..

Konservatiivi O’Hare myönsi paikan menetyksen, mutta vakuutti, että laajempi signaali suosi hänen puoluettaan: äänestäjät olivat sanoneet hänelle, että “on hienoa olla tory tässä kaupungissa”, ja hän julisti: “Olkoon selvä, että tämä on ollut työväenpuolueen ontto voitto.” Hän väitti, että tulos osoitti Lancashiren äänestäjien kääntyvän pois hallituksesta.

Liberaalidemokraatti Chadwick toisti saman ilmaisun – “tämä on todellakin ontto voitto työväenpuolueelle” – ja huomautti, että kampanjan aikana Prestonissa vierailleet ministerit eivät olleet tehneet mitään muuttaakseen tilannetta. Silti vähän ennen äänenlaskentaa hän myönsi olevansa “erittäin pettynyt” omaan suoritukseensa ja lisäsi: “Politiikassa täytyy kestää myös vastoinkäymiset… mutta olemme vahvistaneet asemaamme ja edenneet kaupungin alueille, jotka ovat aiemmin aina olleet työväenpuolueen linnakkeita.”

Konservatiivien tiedottaja sanoi, että alhainen äänestysprosentti osoitti äänestäjien “pettymystä” työväenpuolueen hallitukseen ja politiikkaan yleensä.

Miksi välivaaleilla on merkitystä – ja niiden rajat

Välivaaleilla on erikoinen paikka Britannian poliittisessa elämässä. Ne ovat aitoja vaaleja, mutta niitä käydään olosuhteissa, jotka harvoin toistuvat yleisvaaleissa: alhaisempi äänestysprosentti, kapeampi kampanja, usein yksi hallitseva paikallinen kysymys ja valtakunnallinen media, joka käsittelee tulosta kansanäänestyksenä päivän hallituksesta.

Tämä tekee niistä hyödyllisiä, mutta vaarallisia ylianalysoida. Muutamista periaatteista kannattaa pitää kiinni:

• Ne mittaavat kauden puolivälin mielialaa, eivät lopullisia tuloksia. Hallitukset häviävät rutiininomaisesti välivaaleja ja voittavat silti yleisvaalit; oppositiot juhlivat rutiininomaisesti kannatuksen heilahteluita, jotka haihtuvat varsinaisissa vaaleissa.
• Ne palkitsevat organisoitumisen. Puolue, jolla on vahva paikallinen koneisto ja motivoituneita aktivisteja, voi menestyä kansallista asemaansa paremmin, varsinkin kun äänestysprosentti on alhainen.
• Ne rankaisevat tyytyväisyyttä. Turvalliset vaalipiirit, joissa kannattajat ovat demoralisoituneita, ovat juuri niitä paikkoja, joissa äänestysprosentti romahtaa, kuten Preston osoitti.
• Ne vahvistavat protestia. Kun molemmat pääpuolueet ovat epäsuosittuja, äänestäjät tuntevat olevansa vapaampia tukemaan pientä puoluetta tai jäämään kotiin.

Toimittajan kurinalaisuus on raportoida tulos tarkasti, suhteuttaa se edellisiin yleisvaaleihin ja vastustaa kiusausta kirjoittaa koko yleisvaalien tarina yhden välivaalillan perusteella.

Aiheeseen liittyvä: MasterClass — Nimelliset ohjaajat ja kiiltävä tuotanto – inspiraatiota, ei opetussuunnitelmaa..

Raportointistandardit ja -resurssit

Jokaisen Yhdistyneen kuningaskunnan vaaleista raportoivan – olipa kyseessä opiskelijajulkaisu, alueellinen lehti tai kansallinen uutistoimisto – tulee tuntea vakiintuneet säännöt ja viitelähteet. BBC ja Sky News ylläpitävät molemmat omia politiikkaa ja vaalituloksia koskevia osioita, joita käytetään laajasti viitepisteinä. Electoral Commission on lakisääteinen elin, joka säätelee puolue- ja vaalirahoitusta ja julkaisee ohjeita ehdokkaille ja agenteille. Historiallisten tulosten ja vaalipiiritietojen saamiseksi House of Commons Library tuottaa arvovaltaisia tutkimusraportteja, ja Wikipedian vaalipiiri- ja ehdokassivut ovat hyödyllinen lähtökohta nimien ja päivämäärien ristiintarkistamiseen.

Koulutuksen osalta National Council for the Training of Journalists (NCTJ) asettaa standardit Yhdistyneen kuningaskunnan toimittajien pätevyydelle, mukaan lukien sen lippulaiva Diploma in Journalism, kun taas yliopistojen journalistiohjelmat ja uutistoimistojen oppisopimuskoulutukset tarjoavat käytännön tien ammattiin. Luoteis-Englannissa alueelliset lehdet ja paikallinen lehdistö ovat edelleen suorin koulutusympäristö poliittiselle raportoinnille.

Tarkkuus, lähteiden osoittaminen ja konteksti ovat kolme pilaria. Prestonin vuoden 2000 tulos on hyvä testi kaikille kolmelle: luvut ovat yksinkertaisia, mutta tulkinta ei ole.

Lukijan suosikki: Udemy Journalism & Feature-Writing Courses — Edulliset, tilauskurssit – laatu vaihtelee hurjasti, joten valitse huolella..

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mikä oli vuoden 2000 Prestonin välivaalien tulos?

Työväenpuolueen Mark Hendrick voitti 9 765 äänellä, eli 45,7 prosentilla annetuista äänistä. Toiseksi tuli konservatiivi Graham O’Hare 5 339 äänellä (24,9 prosenttia) ja kolmanneksi liberaalidemokraatti Bill Chadwick 3 454 äänellä (16,7 prosenttia). Työväenpuolue piti paikan hallussaan, mutta huomattavasti pienemmällä osuudella paljon pienemmässä äänestäjäkunnassa.

Miksi työväenpuolueen voittoa kuvailtiin “onttoksi voitoksi”?

Ilmaisu tuli hävinneiltä ehdokkailta, ei puolueettomilta tarkkailijoilta. Sekä O’Hare että Chadwick käyttivät sitä, koska työväenpuolueen ääniosuus oli pudonnut vuoden 1997 yli 60 prosentista 45,7 prosenttiin – noin yhdeksän prosentin heilahduksella pois puolueesta – ja äänestysprosentti oli romahtanut. Se oli voitto nimellisesti, mutta numerollisesti heikko.

Mikä oli äänestysprosentti, ja miksi sillä on merkitystä?

Äänestysprosentti laski vuoden 1997 yleisvaalien yli 65 prosentista vajaaseen 30 prosenttiin. Sillä on merkitystä, koska se muuttaa jokaisen muun luvun merkitystä: puolueen osuus kutistuneesta äänestäjäkunnasta edustaa paljon vähemmän todellisia äänestäjiä, ja alhainen äänestysprosentti tulkitaan usein merkiksi yleisön etääntymisestä tai pettymyksestä.

Kuinka hyödyllisiä välivaalit ovat yleisvaalien ennustamisessa?

Ne ovat hyödyllisiä kauden puolivälin mielialan indikaattoreita, mutta huonoja lopullisten tulosten ennustajia. Hallitukset häviävät usein välivaaleja ja voittavat silti seuraavat yleisvaalit, ja oppositiot juhlivat usein kannatuksen heilahteluita, jotka eivät toteudu lopullisesti. Niitä on parasta lukea tilannekuvina puolueorganisaatiosta, paikallisista mielipiteistä ja protestiäänestyksestä tiettynä hetkenä.

Mitä eroa on swingillä ja ääniosuudella?

Ääniosuus on ehdokkaan tai puolueen saamien äänien raakaprosentti. Swing on laskennallinen mittari tuen siirtymisestä kahden puolueen välillä verrattuna edellisiin vaaleihin. Näiden kahden sekoittaminen on yleinen virhe; Prestonin tulosta kuvataan yleensä yhdeksän prosentin heilahduksella (swing) poispäin työväenpuolueesta, mikä on johdettu ääniosuuden muutoksesta vuodesta 1997.

Mistä löydän Yhdistyneen kuningaskunnan arvovaltaiset vaalitulokset ja raportointiohjeet?

House of Commons Library julkaisee tutkimusbriefingejä vaaleista ja vaalipiireistä, Electoral Commission antaa lakisääteisiä ohjeita vaalien rahoituksesta ja hallinnosta, ja NCTJ määrittää standardijournalistipätevyydet Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Päivittäisessä käytössä BBC:n ja Sky Newsin politiikkaosioita hyödynnetään laajasti, ja Wikipedia on kohtuullinen lähtökohta nimien ja päivämäärien ristiintarkistamiseen.